Kuinka elämä meneekään niin nopeaa eteen päin? Vasta aloitit ensimmäisen luokan ala-asteella, ja hups, yhtäkkiä olet jälleen kerran tuossa tilanteessa. Tällä kertaa kuiten lukion ekalla! Näihin 9 koulunkäynti- vuoteeni on mahtunut niin iloja, suruja, onnistumisia kuin pettymyksiäkin. Mutta kaikesta on selvitty aina kunnialla läpi.Onneksi, sillä en luultavasti olisi muuten tässä tilanteessa.
    Eli, olin tänään toista päivää uudessa koulussani, Lyseonpuiston Lukiossa, Rovaniemen sydämessä. Tuo koulu on inspiroinut minua aina, johtuu myös varmaan osaksi siitä että äitini kirjoitti samaisesta koulusta ylioppilaaksi tasan 25 vuotta sitten. Se on aina ollut päämääräni, tulevaisuuteni. Alussa lukioon meno jännitti (tai suoraan sanottuna pelotti) hieman, mutta nyt jo toisen päivän jälkeen kaikki tuntuu todella mukavalta ja mielenkiintoiselta. Siis hei, koulunkäynti voi myös olla kivaa! :D Tuskinpa lokakuun alussa tuntuu enää samalta, kun ensimmäinen koeviikko on ohi, ja monta monituista vielä edessäpäin (eihän niitä ole kuin 5 lukuvuodessa!). Mutta en aio murehtia sitä vielä. Nyt aion nauttia tästä tilanteesta, sillä uusien kavereiden/tuttavuuksien hankkiminen ei voi koskaan olla tylsää. Vielä on niin paljon kerrottavaa, mutta aika ei vaan yksinkertaisesti riitä kaikkien asioiden merkitsemiseen... Selitän sitten joskus noista vaihtarijutuista, jos jotakin ees oikeesti kiinnostaa. :D :D Au revoir, mes amies! <3

154362.jpg